Testaa!

Vettä ei välttämättä tarvitse keittää, voit myös hienontaa kaalin ja puristaa sitä veteen. Voit käyttää myös mustikkamehua. Kokeile miten värit käyttäytyvät erilaisten happamien ja emäksisten aineiden kanssa. Yritä saada aikaan mahdollisimman paljon erilaisia värejä.

Mitä tapahtui?

Punakaalimehun väri muuttuu sen mukaan, onko se happamassa vai emäksisessä liuoksessa. Punakaalimehu toimii siis indikaattorina eli aineena, jonka värimuutoksista voidaan päätellä liuoksen happamuutta. Sitruunamehu on hapanta. Punakaalimehu on happamassa liuoksesta punaista. Sooda on emäksinen aine, joka muuttaa liuoksen vihertäväksi.

Punakaalimehun väri muuttuu punaisesta violetin kautta keltavihreäksi, kun liuoksen happamuus muuttuu happamasta neutraalin kautta emäksiseksi.

Tiesitkö...

Happamuutta kuvataan numeerisesti pH-asteikolla. Happaman liuoksen pH-arvot ovat pienempiä kuin 7. Mitä pienempi pH-arvo, sitä happamampi liuos. Neutraalin liuoksen, kuten puhtaan veden pH on 7 ja vastaavasti emäksisen liuoksen pH on suurempi kuin 7. Esimerkiksi konetiskiaineen vesiliuoksen pH voi olla jopa 13. Näin emäksinen liuos voi olla käsille vahingollista ja suuhun joutuneena erittäin myrkyllistä. Kannattaa varoa, etteivät konetiskiaineet ole pienten lasten ulottuvilla.

Kemiallisissa ja biologissa tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen valmistettuja pH-papereita. Niiden värimuutokset kertovat punakaalin mehua tarkemmin liuoksen pH-arvon.